Uhka, jota ei ole vielä nimetty
Pelottavin uni on usein se, jossa ei tapahdu mitään. Pimeä ullakko, tunne että jotain on huoneessa, varmuus ilman todistetta. Uni käyttää tällaista pelkoa kuvana asiasta, jonka on aavistanut mutta jota ei ole sanonut ääneen: työpaikan ilmapiiri, joka on muuttunut, ihmissuhde, jossa jokin on vinossa, oma terveys, josta ei ole uskaltanut kysyä. Nielsenin ja kumppaneiden (2003) kyselyssä lähes puolet oli tuntenut unessa läsnäolon näkemättä ketään. Pelko ilman kohdetta ei ole merkki siitä, että jokin olisi vialla, vaan siitä, että jokin on vielä nimeämättä. Nimi pienentää sen yleensä heti.
Avuttomuus, jota ei voi muuttaa
Toinen pelon muoto unessa on se, jossa tietää mitä tapahtuu eikä voi tehdä mitään: ikkunat eivät mene kiinni, ääni ei tule kurkusta, jalat eivät liiku. Schredlin ja Göritzin (2018) sekä Robertin ja Zadran (2014) painajaisaineistoissa epäonnistuminen ja avuttomuus oli yleisin yksittäinen aihe, lähes joka viides painajainen, ja tutkijat kahdessa maassa päätyivät lähes samaan lukuun. Uni liittyy monesti tilanteeseen, jossa valveilla katsoo jotain sivusta: läheisen sairaus, lapsen valinta, päätös, joka tehdään muualla. Pelko on tässä unessa rehellinen kuva siitä, mitä ei voi hallita, ja se on tavallisin painajainen, ei poikkeus.
Joku katsoo
Kolmas pelko on katseen pelko: joku näkee ikkunasta, poliisi tulee ovelle, opettaja odottaa luokassa, ja pelkää, mitä hän ajattelee. Uni saattaa viitata siihen, kenen arvio valveilla painaa eniten, esimiehen, vanhemman, oman sisäisen tarkastajan. Silloin kun unessa yritti sulkea kaihtimet ennen kuin kukaan ehti nähdä, uni kertoo usein siitä, että jotain yrittää pitää piilossa ilman että tietää tarkkaan mitä. Hall ja Van de Castle (1966) koodasivat unen tunteet erikseen, ja pelko on heidän aineistossaan yleisin yksittäinen tunne. Katseen pelko on sen arkisin muoto, ja se harvenee, kun tietää, kuka katsoo.
Miksi pelko on unissa niin yleinen
Antti Revonsuon (2000) uhkasimulaatiohypoteesi ehdottaa, että unennäkö on kehittynyt harjoittamaan uhkaavien tilanteiden havaitsemista ja niistä selviämistä. Jos näin on, pelko unessa ei ole häiriö vaan unen tehtävä: mieli käy läpi vaaroja turvallisessa paikassa. Selitys koskee unien yleistä sisältöä eikä kerro mitään yksittäisen unen merkityksestä. Käytännössä se tarkoittaa, että pelottava uni ei ole merkki siitä, että jokin olisi vialla. Nielsenin ja kumppaneiden (2003) kyselyssä neljä viidestä oli nähnyt unta jahtaamisesta, ja se on kaikkein jaetuin uni. Pelko on siis unien perusvärejä, ei poikkeus.
Jaa unesi
Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.
Tarkemmat pelkounet
Mitä psykologia sanoo
Mitä psykologia sanoo
- Freud
- Freud käsitteli Unien tulkinnassa ahdistusunia erikseen ja piti niitä unina, joissa toive on tullut liian lähelle pintaa ja sensuuri reagoi pelolla.
- Jung
- Jung käsittelee pelkoa unissa usein varjon kohtaamisena: se, mitä itsessä ei halua nähdä, tulee vastaan vieraana hahmona tai pimeänä paikkana.
- Uudempi tutkimus
- Revonsuon (2000) uhkasimulaatiohypoteesi selittää, miksi pelko on unissa yleinen: uni harjoittaa uhkien havaitsemista.
Usein kysyttyä
Ei. Uni ei kerro tulevasta. Pelko on unien tavallisin voimakas tunne, ja Revonsuon (2000) mukaan sillä voi olla tehtävä: uni harjoittaa uhkien havaitsemista. Pelottava uni on normaali uni.
Pelko ilman kohdetta liittyy monesti asiaan, jonka on aavistanut mutta jota ei ole nimennyt. Kirjoita ylös, missä olit ja kuka oli lähellä. Nimi pienentää pelon yleensä heti.
Ei. Voimakas tunne tekee unesta mieleenpainuvan, ei vaarallista. Jos huutaen herääminen toistuu usein ja päivät kuluvat väsyneinä, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.
Toistuva uni liittyy yleensä tunteeseen, joka on sama vaikka tilanne on toinen. Lapsuuden kuva, pölymöykyt tai pimeä ullakko, on vain mielen valmis muoto sille. Mieti, mikä valveilla tuntuu nyt samalta.
Pelkoa tunteena on tutkittu paljon, mutta pelko ei ole oma unikuva. Lähin tieto koskee jahtaamista, läsnäoloa huoneessa ja avuttomuutta, ja niistä kaikista on lukuja. Lähteet ovat sivun lopussa.
Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa
Sama tunne, toinen kuva.
Muiden unia samasta aiheesta, tutkimustietokannasta
Meitä tarkkaillaan. Menen huoneeseen, jossa on ikkunoita joka puolella. Yritän kiireesti sulkea kaikki kaihtimet ja pitää ne kiinni, ettei valoa pääse sisään eivätkä ihmiset näe sisälle, etteivät he näe meitä tai tiedä, keitä olemme. En saa kaikkia kiinni ajoissa. Pelkään, että joku on nähnyt minut, ja olen todella peloissani siitä, mitä seuraa, jos he näkivät.
Pikkusiskoni ja minä olimme pieniä lapsia, minä viisi ja hän kaksi. Leikimme äidin lava-auton takapenkillä, kun valtavat pölymöykyt alkoivat hyökätä autoa kohti. Suljin ikkunat, lukitsin ovet ja käskin siskoa katsomaan lattiaa, ettei hän näkisi niitä. Kurkistin hitaasti takapenkin yli lavalle, ja pölymöykky hyppäsi ylös ja säikäytti minut. Siihen heräsin aina kauhuissani.
Löysin itseni taas katolisesta koulusta, jossa olin aikoinaan töissä. Olin myöhässä tunnilta, luokka oli täynnä villejä ja meluavia yhdeksäsluokkalaisia, ja pelkäsin koko ajan joutuvani vaikeuksiin kauhean apulaisrehtorin kanssa, nunnan, jolla oli kaikkien tuntema pelottava lempinimi.
Lähde: Sleep and Dream Database (Zenodo 11662064), CC BY 4.0. Käännetty englannista, lyhennetty ja muokattu.
Lähteet
Revonsuo, A. (2000). The reinterpretation of dreams: An evolutionary hypothesis of the function of dreaming. Behavioral and Brain Sciences 23(6), 877.Nielsen, T. ym. (2003). Tyypillisten unien kysely, 1 181 osallistujaa, Kanada.Schredl, M. & Göritz, A. S. (2018). Painajaisten aiheet, 1 216 painajaista, Saksa.Hall, C. S. & Van de Castle, R. L. (1966). The Content Analysis of Dreams. New York: Appleton Century Crofts.
Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.