Siirry sisältöön

Unet

Unien muistaminen

Unien muistaminen riippuu enemmän heräämisestä kuin unien määrästä. Kaikki näkevät unia joka yö, mutta mieleen jää vain se, mikä ehti muistiin juuri ennen valveutumista.

Miksi unet unohtuvat

Unien muistaminen on eri asia kuin unien näkeminen. Unta nähdään joka yö, mutta muistijälki syntyy vain silloin, kun uni ehtii siirtyä valveen muistiin. Se vaatii heräämisen unen aikana tai aivan sen jälkeen. Yhtenäisen yön nukkuva on nähnyt unia siinä missä muutkin, mutta hänellä ei ole mitään kohtaa, johon muisto olisi voinut tarttua.

Toinen syy on nopeus. Uni haalistuu minuuteissa heräämisen jälkeen, ja aamun ensimmäiset toimet pyyhkivät sen pois. Moni huomaa sen käytännössä: suihkun jälkeen muistissa on enää tieto siitä, että jotain näkyi.

Muistamattomuus ei siis kerro tunne-elämästä, luonteesta tai siitä, miten syvältä nukkuu. Se kertoo heräämisten ajoituksesta.

Herääminen ratkaisee, ei unen määrä

Jo varhaisissa unilaboratoriokokeissa havaittiin, että herätyksen ajankohta ratkaisee sen, mitä nukkuja kertoo. Vilkeunesta herätetyllä oli lähes aina uni kerrottavana, syvästä unesta herätetyllä harvemmin, ja silloinkin kyse oli useammin ajatuksesta tai tunteesta kuin tarinasta.

Koska vilkeunijaksot pitenevät yön loppua kohti, muistetut unet painottuvat aamuun. Sama syy selittää, miksi herätyskellon siirtäminen tuntia myöhemmäksi tuottaa yleensä heti enemmän muistettuja unia. Unen vaiheet ja niiden järjestys on kuvattu sivulla REM-uni ja unen vaiheet.

Näen paljon unia: mitä se kertoo

Lause näen paljon unia tarkoittaa käytännössä aina sitä, että unia muistetaan paljon. Unien määrä yötä kohti ei vaihtele samassa suhteessa, sen sijaan heräämisten määrä vaihtelee hyvin paljon. Siksi runsas unien muistaminen on ensisijaisesti tieto unen rakenteesta.

  • Katkonainen yö. Melu, lämpö, kipu, heräävä lapsi, vessakäynnit tai hengityskatkot tuottavat heräämisiä, joista moni osuu vilkeunen lähelle.
  • Univelan tasaantuminen. Lyhyitä öitä seuraava pitkä yö tuottaa tiheämpää vilkeunta, mikä tuntuu vilkkaina ja usein sekavina unina.
  • Kuormittava jakso. Jännitys ja huolet tuovat kevyempää unta ja useampia heräämisiä, ja unet jäävät silloin mieleen.
  • Alkoholi. Vaimentaa vilkeunta alkuyöstä ja päästää sen palaamaan voimalla aamua kohti.
  • Osa lääkkeistä. Aloitus ja lopetus muuttavat unia kumpaankin suuntaan, ja kysymykset kuuluvat lääkkeen määränneelle.
  • Kiinnostus itse. Se joka alkaa kirjata unia, muistaa niitä parin viikon päästä selvästi enemmän. Määrä ei muuttunut, huomio muuttui.

Miten unia muistaa paremmin

Unien muistaminen on taito siinä mielessä, että se paranee harjoittelulla. Mikään näistä ei vaadi mitään erityistä, ja kaikki toimivat heti ensimmäisestä yöstä.

  • Kirjaa heti. Kynä ja lehtiö sängyn viereen tai puhelimen muistiinpanot valmiiksi auki. Kirjoita ennen kuin nouset.
  • Makaa hetki paikallaan. Liikkumatta aloitettu aamu antaa unen jäljen palata useammin kuin heti ylös nouseva.
  • Kirjoita myös katkelmat. Yksi kuva tai yksi tunne riittää. Katkelma vetää usein mukanaan muuta, ja täydet unet alkavat tulla viikkojen myötä.
  • Nimeä tunne. Jos tapahtumia ei muista, kirjoita miltä tuntui. Tunne on unen kestävin osa.
  • Anna yölle pituutta. Vilkeuni on yön loppupäässä, joten lyhennetty yö vie juuri sitä osaa, josta unet muistetaan.
  • Aikomus nukahtaessa. Lyhyt mielessä kerrattu aikomus muistaa uni aamulla on vaaraton ja monen mukaan toimiva tapa.

Herätyskellon siirtäminen keskelle yötä ei kuulu tähän listaan. Se tuottaa muistettuja unia mutta lyhentää ja katkoo yötä, eikä vaihtokauppa kannata.

Kun unia muistaa yhtäkkiä paljon enemmän

Äkillinen muutos on yleensä merkki siitä, että yö on muuttunut. Jos unia alkaa muistaa paljon enemmän kuin ennen ja samalla aamuina on väsyneempi olo, kannattaa katsoa unen pituutta, ajoitusta ja sitä mikä yötä katkoo. Muutos voi liittyä myös sairastumiseen, raskauteen, lääkitykseen tai alkoholin käyttöön.

Jos muistetut unet ovat pelottavia ja herättävät toistuvasti, kyse on eri asiasta ja se on kuvattu sivulla painajaiset. Jos herääminen tapahtuu liikkumattomana, aiheesta kerrotaan sivulla unihalvaus.

Unipäiväkirja ja mitä siitä näkyy

Unipäiväkirja on yksinkertainen väline: päivämäärä, muutama rivi unesta ja yksi sana tunteesta. Sen arvo ei ole yksittäisessä merkinnässä vaan sarjassa. Kolmen tai neljän viikon jälkeen alkaa näkyä toistuvia tunteita, ihmisiä ja tilanteita, ja ne kertovat enemmän kuin mikään yksittäinen uni.

Päiväkirja on myös se kohta, jossa muistaminen ja tulkinta koskettavat toisiaan. Muistettu uni on tulkinnan ainoa aineisto, ja tulkinnan lähtökohdat on käyty läpi sivulla unien tulkinta. Yksittäisistä kuvista kerrotaan osiossa unisymbolit.

Miksi muistettu uni muuttuu kerrottaessa

Muistettu uni ei säily muuttumattomana. Kertominen tekee siitä tarinan, ja tarina vaatii järjestyksen, syyt ja lopun, joita unessa ei ollut. Jokainen kertominen myös vahvistaa juuri sitä versiota, joka tuli sanottua ensimmäisenä. Tämä on tavallinen tapa jolla muisti toimii, eikä se ole merkki epärehellisyydestä.

Siksi kirjaaminen heti kannattaa, ja siksi katkelmat kannattaa kirjoittaa katkelmina. Myöhemmin kirjoitettu uni on jo siistitty. Sama ilmiö selittää myös, miksi jälkeenpäin muisteltu uni näyttää usein sopivan tapahtumiin tarkemmin kuin se sopi: muisti täyttää aukot sillä, mitä nyt tiedetään.

Käytännön ohje on yksinkertainen. Kirjoita ensin, mieti vasta sitten, ja jätä alkuperäinen merkintä koskematta vaikka se olisi sekava.

Milloin asia kannattaa ottaa puheeksi

Unien muistaminen tai muistamattomuus ei itsessään ole terveydenhuollon kysymys. Unen laatu on. Ota asia puheeksi, jos yöt ovat olleet katkonaisia viikkoja, jos nukahtaminen vaatii aina pitkän ajan, jos väsymys haittaa työtä, opiskelua tai liikenteessä olemista, tai jos joku on havainnut hengityskatkoja unesi aikana.

Mukaan kannattaa ottaa pari viikkoa muistiinpanoja nukkumaanmeno- ja heräämisajoista. Oma terveyskeskus ja työssä olevalle työterveyshuolto ovat ensimmäiset paikat, ja niissä arvioidaan tarvitaanko tarkempia tutkimuksia.

Tämä sivu kuvaa unien muistamista yleisesti eikä korvaa terveydenhuollon arviota. Jos yöt ovat pitkään katkonaisia tai väsymys haittaa arkea, ota asia puheeksi omassa terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Hätätilanteessa soita 112.

Usein kysytyt kysymykset

  • Useimmiten siksi, että yö on yhtenäinen eikä heräämisiä osu vilkeunen kohdalle. Unia nähdään silloin yhtä paljon kuin muillakin, mutta muistijälkeä ei pääse syntymään. Unien muistamattomuus ei ole merkki mistään viasta.

  • Se tarkoittaa yleensä sitä, että yö on katkonainen. Unia nähdään joka yö suunnilleen saman verran, mutta mitä useammin herää vilkeunen lähellä, sitä useampi uni myös muistetaan. Siksi runsas unien muistaminen on useammin tieto unen rakenteesta kuin unien määrästä.

  • Hyvin lyhyen ajan. Uni haalistuu minuuteissa, ja aamutoimien aloittaminen hävittää sen lopullisesti. Juuri siksi kirjaaminen heti heräämisen jälkeen toimii niin paljon paremmin kuin muistelu päivällä.

  • Kirjaa uni heti herättyäsi, pidä kynä tai puhelin sängyn vieressä, makaa hetki paikallaan ennen nousemista ja kirjoita myös katkelmat. Riittävän pitkä yö auttaa, koska vilkeuni painottuu aamuun. Herätyskellon siirtäminen myöhemmäksi vapaapäivänä tuottaa usein heti enemmän muistettuja unia.

  • Jos unia muistaa yhtäkkiä paljon enemmän kuin ennen ja samalla yöt tuntuvat katkonaisilta tai väsymys lisääntyy, kysymys ei ole unista vaan unen laadusta. Se on syy katsoa unen pituutta ja säännöllisyyttä ja tarvittaessa ottaa asia puheeksi terveydenhuollossa.

Lähteet

Dement, W. & Kleitman, N. (1957). The relation of eye movements during sleep to dream activity. Journal of Experimental Psychology, 53(5), 339-346.Schredl, M. (2018). Researching Dreams: The Fundamentals. Palgrave Macmillan.Domhoff, G. W. (2003). The Scientific Study of Dreams. American Psychological Association.Berry, R. B. ym. (2020). The AASM Manual for the Scoring of Sleep and Associated Events, versio 2.6. American Academy of Sleep Medicine.

Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.

Lue lisää