Painajaiset

Mitä painajaiset ovat

Painajaiset ovat unia, joiden sisältö on pelottava, uhkaava tai ahdistava ja jotka tavallisesti päättyvät heräämiseen. Herännyt tietää nopeasti olevansa hereillä, muistaa unen tapahtumat ja pystyy kertomaan ne. Juuri muistettavuus tekee painajaisesta painajaisen: se on kokemus, joka jää mieleen tarinana.

Tunne on usein voimakkaampi kuin tapahtumat. Uni voi jälkeenpäin kuulostaa vaatimattomalta kerrottuna, vaikka se oli sisältä päin sietämätön. Sydämen tykytys, hikisyys ja valveutuminen hetkeksi kuuluvat kuvaan, ja moni jää makaamaan hereille pitkäksi aikaa.

Yksittäinen painajainen on tavallinen tapahtuma eikä se ennusta mitään. Oma asia on se, että painajaisia tulee usein ja ne alkavat lyhentää yötä. Siinä tilanteessa kyse ei ole enää unen sisällöstä vaan unen laadusta.

Milloin yöllä painajaisunet tulevat

Painajaiset syntyvät vilkeunessa. Koska vilkeunijaksot ovat alkuyöstä lyhyitä ja pitenevät sykli syklin jälkeen, pelottavat unet painottuvat yön jälkipuoleen ja aamuyöhön. Sama syy selittää, miksi herätyskelloa edeltävä uni on se, jonka muistaa parhaiten. Vaiheista ja siitä, missä vaiheessa unta nähdään, kerrotaan sivulla REM-uni ja unen vaiheet.

Ajoituksesta on käytännön hyötyä. Alkuyön tapahtuma, jossa nukkuja huutaa tai nousee sängystä eikä muista siitä aamulla mitään, ei ole painajainen. Aamuyön herääminen, jonka jälkeen uni on kerrottavissa, on painajainen.

Mistä painajaisunet tulevat

Unen aiheet seuraavat sitä, mikä valveessa on kesken, ja pelottavat unet seuraavat sitä mikä valveessa painaa. Useimmat tilanteet, joissa painajaiset lisääntyvät, kuuluvat seuraaviin ryhmiin.

• Kuormittava elämänvaihe. Ero, menetys, työn murros tai pitkä epävarmuus näkyvät unissa, usein takaa-ajona, myöhästymisenä tai avuttomuutena.
• Katkonainen yö. Mitä useammin yöllä herää, sitä useampi uni myös muistetaan. Osa painajaisten lisääntymisestä on heräämisten lisääntymistä.
• Univelka. Liian lyhyitä öitä seuraava yö tuottaa tiheämpää vilkeunta, mikä tuntuu vilkkaina ja usein sekavina unina.
• Alkoholi ja osa lääkkeistä. Alkoholi vaimentaa vilkeunta alkuyöstä ja päästää sen palaamaan voimalla aamua kohti. Useiden lääkkeiden aloitus ja lopetus muuttavat unia, ja siitä kysytään lääkkeen määränneeltä.
• Kuume ja sairastaminen. Sekavat ja pelottavat unet kuuluvat kuumeiseen yöhön ja jäävät taudin mukana.
• Järkyttävä tapahtuma. Onnettomuuden tai väkivallan jälkeen uni voi toistaa tapahtumaa lähes samanlaisena. Tämä muoto eroaa muista ja se on syy hakeutua arvioon.

Painajainen, yöllinen kauhukohtaus ja unissakävely

Nämä kolme sekoitetaan keskenään jatkuvasti, mutta vain ensimmäinen on uni. Ero ei ole sanaleikkiä, sillä se ratkaisee mitä yöllä kannattaa tehdä ja mitä aamulla voi kysyä.

• Painajainen nähdään vilkeunessa, siihen herätään ja se muistetaan. Nukkuja rauhoittuu puhumalla, ja unesta voi aamulla keskustella.
• Yöllinen kauhukohtaus ei ole painajainen. Se on epätäydellinen herääminen syvästä unesta, vilkeunen ulkopuolelta, eikä siitä jää muistikuvaa. Kokija istuu tai huutaa pelästyneenä mutta ei ole tavoitettavissa, ja aamulla hän ei tiedä tapahtuneesta mitään. Lisää sivulla yöllinen kauhukohtaus.
• Unissakävely kuuluu samaan syvän unen ryhmään. Myös siinä herääminen on osittainen eikä muistikuvaa jää, eikä kävely ole unen näyttelemistä. Lisää sivulla unissakävely ja unissapuhuminen.
• Unihalvaus on vilkeunen ilmiö kuten painajainen, mutta siinä ollaan hereillä liikkumattomana. Lisää sivulla unihalvaus.

Nyrkkisääntö on yksinkertainen. Jos nukkuja muistaa aamulla unen, kyse on painajaisesta. Jos hän ei muista mitään ja tapahtuma osui alkuyöhön, kyse on syvän unen ilmiöstä.

Lapsen painajaiset

Pelottavat unet ovat lapsilla tavallisia ja ne vähenevät kasvun myötä. Lapsi herää, hakee aikuista, kertoo unen ja rauhoittuu syliin tai ääneen. Tämä on toinen tilanne kuin alkuyön kauhukohtaus, jossa lapsi vaikuttaa valveilla olevalta mutta ei tunnista vanhempaa.

Painajaisen jälkeen auttavat samat asiat kuin muussakin säikähdyksessä: läsnäolo, valo jos lapsi haluaa, lyhyt ja rauhallinen kertaus siitä mitä unessa tapahtui, ja paluu sänkyyn. Aamulla unesta voi puhua, ja siitä on usein apua. Pitkää analyysiä keskellä yötä ei tarvita.

Mitä painajaisille voi tehdä

Suurin osa toimenpiteistä kohdistuu uneen, ei unen sisältöön, koska pelottavat unet vähenevät kun yö on riittävän pitkä ja yhtenäinen.

• Säännölliset ajat. Sama nukkumaanmenoaika myös viikonloppuna tasoittaa vilkeunen jakautumista.
• Rauhallinen loppuilta. Kiihdyttävä sisältö ja raskaat keskustelut aivan ennen sänkyä jäävät usein yöhön kiinni.
• Alkoholi pois loppuillasta. Se siirtää vilkeunta myöhemmäksi ja tiheämmäksi, mikä näkyy aamuyön unissa.
• Unen kirjaaminen. Toistuvasta unesta kannattaa kirjoittaa ylös, mikä siinä toistuu. Kuvio näkyy vasta viikkojen jälkeen.
• Unen lopun harjoittelu valveilla. Toistuvaan samaan uneen käytetään menetelmää, jossa unelle kirjoitetaan valveilla toinen loppu ja uutta versiota kerrataan mielikuvissa päivän aikana. Tätä käytetään myös terveydenhuollossa.

Mitä tehdä heti painajaisen jälkeen

Painajaisesta herännyt on hereillä ja tavoitettavissa, joten yöllä on mahdollista tehdä jotain. Tärkein tavoite on kuitenkin päästä takaisin uneen, ei selvittää unta keskellä yötä.

• Nouse hetkeksi ylös. Pari minuuttia sängyn laidalla, juotava vesi ja hämärä valo erottavat unen huoneesta.
• Älä ala analysoida. Yöllinen tulkinta pitää hereillä. Unen voi kirjata yhdellä rivillä ja jättää aamuun.
• Palaa sänkyyn tavallisin tavoin. Sama asento ja sama rutiini kuin nukkumaan mennessä auttavat enemmän kuin valvominen.
• Älä jää kelloa katsomaan. Aikaa laskeva herännyt nukahtaa hitaammin, ja lyhentynyt yö tuo lisää vilkeunta aamuun.

Milloin painajaiset kannattaa ottaa puheeksi

Hakeudu arvioon, jos pelottavat unet herättävät useita kertoja viikossa pitkän aikaa, jos nukahtamista alkaa pelottaa, jos väsymys haittaa työtä tai koulua, tai jos unet alkoivat selvästi onnettomuuden, väkivallan tai muun järkyttävän tapahtuman jälkeen. Myös painajaisten alkaminen uuden lääkkeen aloituksen tai lopetuksen yhteydessä on syy kysyä.

Ensimmäinen paikka on oma terveyskeskus, työssä olevalle työterveyshuolto. Siellä arvioidaan, onko kyse unen rakenteeseen liittyvästä asiasta, kuormituksesta vai hoidettavasta sairaudesta. Painajaisiin on olemassa keinoja, eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin.

Usein kysytyt kysymykset

Lue lisää

• Unien tulkinta
• REM-uni ja unirytmi
• Unihalvaus
• Selkounet