Mitä selkouni on
Selkouni on uni, jonka aikana näkijä tietää näkevänsä unta. Tieto tulee kesken unen, usein jostain yksityiskohdasta joka ei sovi yhteen: kello näyttää mahdottomalta, kuollut sukulainen istuu keittiössä tai käytävä jatkuu paikkaan jota ei ole. Unen maailma ei katoa tiedon mukana, vaan se jatkuu, mutta katsojan asema siinä muuttuu.
Suomeksi ilmiötä kutsutaan selkouneksi, englanniksi nimitys on lucid dreaming, ja molemmat tarkoittavat samaa. Selkounet ovat tavallinen ilmiö siinä mielessä, että hyvin moni kertoo kokeneensa ainakin yhden elämässään, mutta säännöllisesti niitä näkee harvempi.
Osaan selkounista liittyy myös mahdollisuus vaikuttaa unen kulkuun, mutta se ei kuulu määritelmään. Pelkkä tieto siitä, että tämä on unta, riittää.
Missä unen vaiheessa selkounet syntyvät
Selkounet kuuluvat vilkeuneen, eli samaan vaiheeseen jossa pitkät ja tarinalliset unet nähdään. Vilkeunijaksot ovat alkuyöstä lyhyitä ja pitenevät sykli syklin jälkeen, joten selkounet painottuvat aamuyöhön ja viimeisiin tunteihin ennen heräämistä. Vaiheiden järjestys ja se, missä vaiheessa unta nähdään, on kuvattu sivulla REM-uni ja unen vaiheet.
Mittauksissa selkouni ei näytä valveelta eikä aivan tavalliselta vilkeuneltakaan. Sitä on kuvattu tilaksi, jossa on piirteitä molemmista: uni jatkuu, mutta jotain valveen kaltaista on palannut mukaan. Tämä on myös syy siihen, miksi selkounen lähi-ilmiöt löytyvät samasta ryhmästä. Heräämistä liikkumattomana kuvataan sivulla unihalvaus.
Miten selkounta on tutkittu
Selkounen ongelma tutkimuksen kannalta oli pitkään se, ettei nukkujan kertomusta voinut tarkistaa. Ratkaisu löytyi 1980-luvun alussa silmänliikkeistä. Koska vilkeunen aikana lihaslama ei koske silmänliikkeitä samalla tavalla kuin muita lihaksia, nukkuja voi antaa sovitun merkin katseen liikkeillä. Kun merkki ilmestyi mittausnauhaan keskellä vilkeunijaksoa, nukkujan kertomus selkounesta sai riippumattoman vahvistuksen.
Menetelmä teki ilmiöstä tutkittavan, ja sen jälkeen on mitattu muun muassa sitä, miten unessa tehty liike kestää ajallisesti verrattuna valveessa tehtyyn. Tutkimusta on silti vähän siihen nähden, miten paljon aiheesta keskustellaan, ja suuri osa harjoitteluun liittyvistä väitteistä on kokemuskertomuksia eikä mittaustuloksia.
Miten selkounen tunnistaa
Tunnistaminen tapahtuu melkein aina jonkin ristiriidan kautta. Tavallisimmat ovat seuraavat.
- Teksti ja numerot eivät pysy paikallaan. Kello tai kirjan sivu muuttuu, kun sitä katsoo kahdesti.
- Paikka vaihtuu ilman siirtymää. Keittiöstä siirrytään suoraan kadulle ilman ovea tai matkaa.
- Mahdoton tuntuu luonnolliselta. Lentäminen tai veden alla hengittäminen onnistuu, eikä se herätä unessa kysymyksiä.
- Toistuva aihe. Oma usein toistuva uni, esimerkiksi myöhästyminen kokeesta, toimii tunnusmerkkinä niille jotka ovat sen huomanneet.
- Voimakas tunne. Pelko tai hämmennys herättää kysymyksen siitä, onko tämä totta, ja kysymys itsessään on jo selkoutumisen alku.
Yleisimmät harjoitusmenetelmät
Harjoittelun keinot ovat tunnettuja, mutta niiden toimivuutta koskeva näyttö on epävarmaa. Katsauksissa on todettu, ettei yksikään menetelmä tuota selkounta luotettavasti, ja että tutkimusten laatu vaihtelee. Käytetyimmät keinot ovat silti samat vuodesta toiseen.
- Unipäiväkirja. Unien kirjaaminen heti heräämisen jälkeen lisää muistettujen unien määrää, ja se on käytännössä kaiken muun edellytys.
- Tarkistukset valveilla. Päivän aikana kysytään toistuvasti, ollaanko unessa, ja katsotaan jotain sellaista mikä unessa ei pysy paikallaan. Tavoite on, että tapa siirtyy uneen.
- Aikomus nukahtamisen hetkellä. Juuri ennen nukahtamista kerrataan lause siitä, että tänä yönä huomaan näkeväni unta. Tähän yhdistetään usein jonkin oman toistuvan unen mieleen palauttaminen.
- Aamuyön lyhyt herääminen. Herätään aamuyöstä hetkeksi, pysytään valveilla lyhyen aikaa ja nukahdetaan uudelleen aikomus mielessä. Tämä osuu vilkeunen painopisteeseen, mutta se myös katkoo yötä, joten sitä ei kannata tehdä monta yötä peräkkäin.
Mainostetut laitteet ja sovellukset perustuvat samoihin ajatuksiin, usein äänimerkkiin tai valoon aamuyöllä. Niiden hyödystä ei ole vahvaa näyttöä.
Miksi harjoittelu usein epäonnistuu
Tavallisin syy on yksinkertainen: unia ei muisteta tarpeeksi. Jos aamulla ei jää mieleen mitään, ei ole mitään mihin tunnistamista voisi kiinnittää. Toinen tavallinen syy on liian lyhyt yö, koska selkounet ovat juuri siinä yön osassa jonka herätyskello leikkaa pois. Kolmas on into: moni aloittaa katkomalla öitään ja lopettaa väsymykseen parin viikon jälkeen.
Jos unien muistaminen on ongelma, se kannattaa ratkaista ensin. Keinot on kuvattu sivulla unien muistaminen.
Selkounet ja pelottavat unet
Osa kertoo pystyvänsä katkaisemaan pelottavan unen, kun huomaa sen uneksi, tai kääntämään sen kulkua. Kokemuksia on paljon, mutta luotettavaa menetelmää niistä ei ole muodostunut. Toistuviin pelottaviin uniin käytetään terveydenhuollossa ensisijaisesti muita keinoja, ja ne on kuvattu sivulla painajaiset.
Selkouni ei myöskään ole hoitokeino eikä sitä kannata ottaa sellaisena. Se on unen ilmiö, joka kiinnostaa monia itsessään.
Tavallisia väärinkäsityksiä
Selkounista kerrotaan verkossa paljon enemmän kuin niistä tiedetään, ja osa väitteistä kannattaa tunnistaa sellaisiksi.
- Unen hallinta ei ole täydellistä. Useimmiten vaikutusvalta on osittaista: suunnan voi valita, mutta ympäristö tekee mitä tekee ja selkoutuminen katoaa helposti kesken unen.
- Selkouni ei ole kehon ulkopuolella olemista. Kokemus kelluvasta siirtymisestä kuuluu unen ja valveen rajan aistimuksiin, eikä se kerro sijainnista.
- Yö ei veny. Unessa koettu pitkä aika ei lisää levon määrää, eikä selkouni korvaa unta.
- Taitoja ei siirry suoraan. Unessa harjoitellusta kerrotaan paljon kokemuksia, mutta luotettavaa näyttöä hyödystä valveessa ei ole.
Milloin kannattaa pitää tauko
Harjoittelu kannattaa keskeyttää, jos yöt alkavat jäädä lyhyiksi, jos herääminen aamuyöstä muuttuu tavaksi ilman että nukahtaminen onnistuu, tai jos päiväväsymys alkaa haitata työtä, opiskelua tai liikenteessä olemista. Uni on tässä tärkeämpi kuin ilmiö.
Jos uni on muutenkin katkonaista, jos nukahtaminen vaatii aina pitkän ajan tai jos väsymys jatkuu levänneenkin jakson jälkeen, kyse on unen laadusta. Silloin oikea paikka on oma terveyskeskus tai työterveyshuolto.
Tämä sivu kuvaa ilmiötä yleisesti eikä korvaa terveydenhuollon arviota. Jos harjoittelu lyhentää öitä, jos uni on muutenkin katkonaista tai jos päiväväsymys haittaa arkea, ota asia puheeksi omassa terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Hätätilanteessa soita 112.
Usein kysytyt kysymykset
Sitä, että unen sisällä tulee tieto siitä, että kyseessä on uni. Ympäristö pysyy unen ympäristönä, mutta näkijä tietää missä hän on. Monella tähän liittyy myös jonkin verran valinnanvaraa: unessa voi päättää mennä johonkin suuntaan tai lopettaa pelottavan kohtauksen.
Vilkeunessa, samassa vaiheessa jossa muutkin pitkät unet nähdään. Koska vilkeunijaksot pitenevät yön loppua kohti, selkounet painottuvat aamuyöhön ja aamun viimeisiin tunteihin.
Osa oppii sen ja osa ei, eikä mitään varmasti toimivaa keinoa ole. Käytetyimmät tavat ovat unipäiväkirja, valveilla tehtävät tarkistukset siitä ollaanko unessa, ja aamuyön lyhyt herääminen jonka jälkeen nukahdetaan uudelleen tarkoitus mielessä. Tulokset vaihtelevat ihmisestä toiseen.
Itse ilmiö on vaaraton. Haitat liittyvät harjoitteluun: öiden tarkoituksellinen katkominen lyhentää unta, ja väsyneenä ei kannata jatkaa. Osa kokee harjoittelun aikana myös heräämisiä liikkumattomana, mikä on epämiellyttävää mutta ohimenevää.
Jotkut kertovat katkaisevansa pelottavan unen huomattuaan sen uneksi. Luotettavaa keinoa tästä ei ole, ja toistuviin painajaisiin käytetään terveydenhuollossa ensisijaisesti muita menetelmiä.
Lähteet
LaBerge, S., Nagel, L. E., Dement, W. C. & Zarcone, V. P. (1981). Lucid dreaming verified by volitional communication during REM sleep. Perceptual and Motor Skills, 52(3), 727-732.Voss, U., Holzmann, R., Tuin, I. & Hobson, J. A. (2009). Lucid dreaming: a state of consciousness with features of both waking and non-lucid dreaming. Sleep, 32(9), 1191-1200.Stumbrys, T., Erlacher, D., Schädlich, M. & Schredl, M. (2012). Induction of lucid dreams: a systematic review of evidence. Consciousness and Cognition, 21(3), 1456-1475.American Academy of Sleep Medicine (2014). International Classification of Sleep Disorders, kolmas painos (ICSD-3).
Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.