Siirry sisältöön
Tappelu unessa

Unisymboli

Tappelu unessa

Tappelu unessa on fyysinen ja äänekäs, ja silti sen tunnistettavin piirre on hiljainen: lyönnit eivät osu, tai ne osuvat eivätkä tee mitään. Tappeluuni koskee useimmiten voimaa, jota ei saa käyttöön.

Lyhyt vastaus

Tappelu unessa kuvaa yleensä riitaa, jota ei ole käyty valveilla, tai suuttumusta, jolle ei ole arjessa tilaa. Se voi liittyä myös rajaan, jota joutuu puolustamaan: omaan aikaan, tilaan, mielipiteeseen. Olennaista on, keitä tappeli ja osuivatko lyönnit. Lyönnit, jotka eivät osu, ovat niin tavallisia, että niillä on oma sivunsa. Uni ei ennusta väkivaltaa eikä kerro, että olisi väkivaltainen.

Kaksi kysymystä, yksi tulkinta

Vie puoli minuuttia, maksutta. Emme tallenna mitään emmekä kysy sinusta mitään.

Kysymys 1 / 2. Mitä unessa tapahtui?

Valinta vie seuraavaan kysymykseen. Jos avaat linkin uuteen välilehteen, pääset suoraan kyseisen unen sivulle.

Mitä unessa tapahtui?

Onko sinulla uni joka on seurannut sinua vuosia?

Monet muistavat yhden lapsuuden unen joka ei ole koskaan täysin hellittänyt. Tässä muita kuvia joihin ihmiset palaavat.

Riita, jota ei ole käyty

Tappelu unessa on usein riita, joka on arjessa jäänyt käymättä: on nielty, hymyilty, vaihdettu puheenaihetta. Kuva istuu tilanteeseen, jossa jonkun kanssa on jotain selvittämättä, ja arki ei anna sille tilaa. Jos vastustaja unessa oli tuttu, hän on yleensä se, jonka kanssa asia on auki, vaikka unen tappelu olisi käyty jostain muusta. Jos hän oli tuntematon, kannattaa katsoa, mitä hän edusti: auktoriteettia, kilpailijaa, omaa puolta. Uni ei vaadi tappelua valveilla. Se vaatii keskustelun, joka on lykätty.

Lyönnit, jotka eivät osu

Tappeluunen tunnistettavin piirre on voimattomuus: nyrkki uppoaa vastustajaan kuin pumpuliin, lyönnit ovat hitaita, tai käsi ei nouse. Hyvin moni muistaa tämän unen. Kuva liittyy monesti tilanteeseen, jossa valveilla ei saa voimaansa käyttöön: väittelyssä, jossa sanat eivät tule, työssä, jossa yritys ei näy, suhteessa, jossa oma kanta ei paina. Uni ei kerro heikkoudesta. Se kertoo, että nykyinen keino ei toimi, ja tästä unesta on oma sivunsa, koska se on niin yleinen.

Raja, jota puolustaa

Osa tappeluunista on puolustusta: joku tulee sisään, tarttuu, uhkaa, ja itse lyö takaisin. Kuva kytkeytyy yleensä rajaan, jota valveilla joutuu pitämään: omaan aikaan, jota muut vievät, tilaan, johon tunkeudutaan, mielipiteeseen, jota painetaan. Nielsenin ja kumppaneiden kyselyssä vuodelta 2003 runsas neljä kymmenestä oli joskus nähnyt unta hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta, ja se on yksi yleisimmistä unista. Puolustautuminen unessa ei ole väkivaltaa. Se on kuva siitä, että raja on olemassa, ja usein unessa sen pitää paremmin kuin valveilla.

Tappelu läheisen kanssa

Raskain tappeluuni on se, jossa lyö omaa vanhempaa, sisarusta, lasta tai kumppania, ja herättyä sitä häpeää. Häpeä on turhaa. Uni ei väitä, että haluaisi satuttaa. Se tarkoittaa, että suhteessa on suuttumusta, jolle ei ole ollut tilaa, usein juuri siksi, että suhde on tärkeä eikä sitä halua vaarantaa. Jos unessa löi vanhempaa, joka ei suuttunut, kuva palautuu usein siihen, että oma raivo tuntuu suuremmalta kuin sen kohde kestää. Vuoden 1854 unikirja luki tappeluun osallistumisen huolestuttaviksi asioiksi ja sen lopettamisen perheen eripuraksi. Nykyinen luenta on lempeämpi: tappelu on sanomatta jäänyt lause.

Jaa unesi

Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.

Tarkemmat tappeluunet

Mitä psykologia sanoo

Mitä psykologia sanoo
Freud
Freud luki tappelun ja väkivallan unessa torjutun vihamielisyyden purkautumiseksi: unessa saa lyödä, koska sensuuri nukkuu osittain.
Jung
Jung luki tappelun unessa usein kohtaamiseksi varjon kanssa, sen oman puolen, jota ei halua tunnustaa: raivon, kateuden, kovuuden.
Uudempi tutkimus
Tappelua ei ole mitattu unitutkimuksessa erikseen, mutta väkivalta on.

Usein kysyttyä

  • Et. Tappeluunet ovat yleisiä, ja ne kuvaavat suuttumusta, jolle ei ole tilaa, eivät taipumusta. Lyönti unessa ei ole teko.

  • Ei tarvitse. Kysy ennemmin itseltäsi, mitä hänen kanssaan on jäänyt selvittämättä, ja ota se puheeksi ilman unta.

  • Unen liikkeet valveilla ovat tavallisia, mutta jos ne toistuvat ja satuttavat, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa. Unen sisältö ei ole syy, liike on.

  • Voitto unessa kuvaa usein sitä, että oma kanta on vihdoin saanut painoa, tai että raja pitää. Se ei ennusta mitään.

  • Väkivaltaa on. Nielsenin kyselyssä vuodelta 2003 runsas neljä kymmenestä kertoi nähneensä unta hyökkäyksestä, ja Hallin ja Van de Castlen aineisto vuodelta 1966 jakaa vihamielisyyden muodot sukupuolittain.

Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa

Sama tunne, toinen kuva.

Muiden unia samasta aiheesta, tutkimustietokannasta

  • Näin unta, että tappelin jonkun kanssa enkä pystynyt osumaan häneen. Hän tuntui nopealta ja pystyi lyömään minua milloin vain halusi. Vaikka kuinka yritin, en saanut yhtäkään lyöntiä perille. Omat iskuni tuntuivat hitailta ja raskailta, eikä niissä ollut lainkaan voimaa.

  • En muista, kuinka vanha olin, mutta en enää lapsi, ehkä varhaisteini. Muistan unen siksi, että olin siinä hyvin vihainen jollekulle ja löin seinää sängyn vieressä niin, että heräsin, koska nyrkkiini sattui. Ongelma on, etten muista, mistä uni kertoi enkä kenelle olin alun perin vihainen.

  • Viime yönä näin unta parhaasta ystävästäni. Hän läimäytti minua kolme kertaa poskelle ja löi sitten nyrkillä suoraan kasvoihin. Sen jälkeen sovimme, ja hän sanoi olevansa pahoillaan siitä, mitä oli tehnyt. Olimme edelleen ystäviä, kun heräsin.

Lähde: Sleep and Dream Database (Zenodo 11662064), CC BY 4.0. Käännetty englannista, lyhennetty ja muokattu.

Lähteet

Nielsen, T. A., Zadra, A. L., Simard, V., Saucier, S., Stenstrom, P., Smith, C. & Kuiken, D. (2003). The typical dreams of Canadian university students. Dreaming 13(4), 211-235.Hall, C. S. & Van de Castle, R. L. (1966). The Content Analysis of Dreams. New York: Appleton Century Crofts.Revonsuo, A. (2000). The reinterpretation of dreams: An evolutionary hypothesis of the function of dreaming. Behavioral and Brain Sciences 23(6), 877-901.

Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.

Lue lisää