Huoli, jota ei saa sanottua
Uni läheisen onnettomuudesta tulee useimmiten silloin, kun huoli hänestä on jo olemassa mutta sitä ei ole sanottu: nuori, joka sai juuri ajokortin, kumppani, joka ajaa pitkiä matkoja, vanhempi, jonka vointi on heikentynyt. Domhoffin (2003) jatkuvuusperiaate selittää unen tältä osin kokonaan, uni jatkaa päivän huolta liioitellussa muodossa. Moni pelkää unen jälkeen, että se toteutuu, ja laskee helpottuneena vuosia, kun se ei toteudu. Se on tavallinen reaktio, mutta uni ei ole ennuste.
Avuttomuus sivusta
Tunnistettava muoto tästä unesta on se, jossa katsoo onnettomuutta eikä voi tehdä mitään: ambulanssi lähtee, ja seuraava auto osuu siihen. Uni liittyy monesti tilanteeseen, jossa valveilla seuraa jonkun vaikeaa vaihetta ilman keinoja, ja juuri avuttomuus on unen aihe. Schredlin ja Göritzin (2018) painajaisaineistossa läheisen kuolema tai loukkaantuminen oli kaikkein yleisin yksittäinen aihe, lähes joka viides painajainen, naisilla miehiä useammin, ja mikään muu aihe ei tullut lähelle. Uni kuuluu siis tavallisimpiin pelkouniin. Se kertoo siitä, kenen ilman ei pärjää, ei siitä, mitä hänelle tapahtuu.
Lapsuuden uni, joka seuraa vuosia
Moni on nähnyt tämän unen ensimmäisen kerran lapsena, viisivuotiaana, ja se on palannut samanlaisena vuosikymmeniä: sama silta, sama ambulanssi, sama herääminen hikisenä. Toistuva uni liittyy yleensä tunteeseen, joka on sama vaikka tilanne on toinen, ja lapsen pelko menettää vanhempi on tunteista pysyvimpiä. Kuva voi palata aikuisena, kun joku toinen on nyt samassa asemassa: oma lapsi, oma kumppani. Revonsuon (2000) uhkasimulaatiohypoteesi lukisi toistuvan unen harjoitukseksi, mieli käy läpi pahinta, jotta siihen osaisi reagoida.
Jaa unesi
Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.
Usein kysyttyä
Ei. Unesta ei voi lukea tulevaa. Läheisen loukkaantuminen on painajaisten yleisin aihe, lähes joka viides, ja lähes kaikki, jotka sen näkevät, näkevät läheisensä seuraavana päivänä terveenä.
Unesta ei tarvitse varoittaa, mutta huolesta voi kertoa. Sano, että olet ajatellut häntä ja haluat tietää, miten hän voi. Se on parempi avaus kuin unen sisältö, joka voi säikäyttää turhaan.
Et. Se on vanhempien yleisimpiä painajaisia, ja se kertoo siitä, kenen ilman et pärjää. Jos uni toistuu ja pelko täyttää päivät, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa.
Toistuva uni liittyy tunteeseen, joka on sama vaikka tilanne on toinen. Kysy, kuka on nyt siinä asemassa, jossa vanhempasi oli silloin. Vastaus on usein oma lapsi tai kumppani.
Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa
Sama tunne, toinen kuva.
Muiden unia samasta aiheesta, tutkimustietokannasta
Näin unta, että poikani kuoli auto-onnettomuudessa teini-ikäisenä, ja pelkäsin sen jälkeen kovasti, että uni toteutuisi. Olin todella iloinen ja helpottunut, kun hän lopulta täytti turvallisesti kaksikymmentä vuotta ja saatoin vihdoin lakata murehtimasta hänestä niin paljon.
Poikaystäväni oli luonani asuntolahuoneessa, katsoimme televisiota ja olimme tietokoneella. Hän lähti ajamaan kotiin, ja muutaman minuutin päästä menin nukkumaan. Kämppikseni herätti minut hyvin ahdistuneena ja huolissaan ja kertoi saaneensa juuri puhelun, että poikaystäväni oli joutunut auto-onnettomuuteen ja kuollut. Aloin itkeä, sydämeni hakkasi, ja minua pelotti.
Kun olin viisivuotias, näin unta, että perheeni joutui onnettomuuteen pienellä sillalla ja äitini loukkaantui pahasti. Ambulanssi vei hänet sairaalaan, ja katsoin, kun ambulanssi ajoi isommalle sillalle, toinen auto osui siihen ja se putosi sillalta jokeen. Heräsin säpsähtäen ja hikisenä ennen kuin ambulanssi osui veteen. Näen tämän unen yhä lähes seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin, ja pelkään korkeita paikkoja.
Lähde: Sleep and Dream Database (Zenodo 11662064), CC BY 4.0. Käännetty englannista, lyhennetty ja muokattu.
Lähteet
Schredl, M. & Göritz, A. S. (2018). Painajaisten aiheet, 1 216 painajaista, Saksa.Domhoff, G. W. (2003). The Scientific Study of Dreams. Washington, DC: American Psychological Association.Revonsuo, A. (2000). The reinterpretation of dreams: An evolutionary hypothesis of the function of dreaming. Behavioral and Brain Sciences 23(6), 877.
Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.