Siirry sisältöön
Ukkonen unessa

Unisymboli

Ukkonen unessa

Ukkonen unessa kuuluu ennen kuin se näkyy. Taivas tummuu, ilma painaa ja jossain jyrisee. Ukkonen unessa liittyy usein jännitteeseen, joka on kasvanut valveilla niin pitkään, että sen purkautuminen tuntuu jo ilmassa.

Lyhyt vastaus

Ukkosuni on odotuksen uni. Se osuu usein riitaan, joka ei ole vielä puhjennut, päätökseen, jonka seuraukset ovat tulossa, tai voimaan, jolle ei voi mitään ja jonka alla on vain odotettava. Olennaista on, missä kohtaa ukkosta uni oli: lähestyvässä jyrinässä, sateen keskellä vai sen jälkeen, kun ilma on puhdistunut. Uni ei ennusta säätä eikä onnettomuutta.

Yksi kysymys, yksi tulkinta

Vie puoli minuuttia, maksutta. Emme tallenna mitään emmekä kysy sinusta mitään.

Kysymys 1 / 1. Miltä uni tuntui?

Valinta vie seuraavaan kysymykseen. Jos avaat linkin uuteen välilehteen, pääset suoraan kyseisen unen sivulle.

Miltä uni tuntui?

Onko sinulla uni joka on seurannut sinua vuosia?

Monet muistavat yhden lapsuuden unen joka ei ole koskaan täysin hellittänyt. Tässä muita kuvia joihin ihmiset palaavat.

Jännite, joka hakee purkautumista

Ukkonen syntyy, kun ilmassa on liikaa latausta, ja uni käyttää sitä usein kuvana samasta asiasta ihmisten välillä. Lähestyvä ukkonen unessa liittyy usein riitaan, joka ei ole vielä alkanut mutta jonka molemmat aistivat, tai työpaikkaan, jossa jotain on sanomatta jo kauan. Vuoden 1854 ruotsalainen unikirja luki salaman lyhyesti eripuraksi, ja se on vanhoista tulkinnoista harvoja, jotka osuvat edelleen. Kannattaa muistella, kenen kanssa unessa oltiin, kun jyrinä alkoi. Vastaus osoittaa usein suoraan siihen, missä valveilla on painetta.

Voima, jolle ei voi mitään

Ukkoselle ei tehdä mitään. Sitä odotetaan sisällä, kunnes se menee ohi. Unessa tämä asetelma osuu usein tilanteeseen, jossa iso asia tapahtuu omasta tahdosta riippumatta: organisaatiomuutos, sairaus perheessä, talous joka heilahtaa. Jos unessa etsit suojaa, kellaria tai sisätilaa, kysymys on siitä, mistä valveilla hakee turvaa, kun ei voi vaikuttaa. Nielsenin ryhmän kyselyssä (2003) lähes puolet oli nähnyt unta jostakin katastrofista, joten ukkosuni on tavallinen tapa käsitellä hallinnan rajaa. Se ei ole heikkous.

Valot sammuvat

Korpuksessa toistuu ukkosuni, jossa sähköt katkeavat: talo pimenee, katkaisijaa haparoidaan, kun valot syttyvät, jokin on muuttunut. Pimeys ukkosen keskellä on kuva näkymättömyydestä: tietää, että jotain tapahtuu, muttei näe mitä. Tällainen uni on usein kuva tilanteesta, jossa odottaa tietoa, jota ei vielä ole, ja täyttää aukon arvauksilla. Se, mitä valon syttyessä näki, on usein unen tärkein kohta, koska se kertoo, mitä pelkää näkevänsä, kun tilanne selviää. Pimeys on tässä unessa odotuksen kuva, ei vaaran.

Salama, joka osuu

Yksi ukkosuni on äkillinen: salama iskee lähelle, latoon, puuhun tai omaan taloon, ja se herättää. Korpuksessa salama iskee navettaan ja kulkee johdinta pitkin maahan, eikä kukaan loukkaannu, mutta uni toistuu. Osuva salama voi liittyä hetkeen, jossa jokin ratkesi yhdellä kertaa: tieto, joka muutti kaiken, tai päätös, joka tehtiin sekunnissa. Jung luki salaman potilaansa kuvasarjassa äkillisen, ylivoimaisen muutoksen merkiksi. Oma versio tästä unesta kertoo, mihin isku osui. Isku on jo tapahtunut, ja uni kysyy seurauksia.

Jaa unesi

Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.

Mitä psykologia sanoo

Mitä psykologia sanoo
Freud
Freud ei tulkinnut ukkosta erikseen, mutta Unien tulkinnan (1900) alussa hän käsittelee laajasti unia, jotka ottavat ulkoisen äänen mukaan tarinaansa.
Jung
Jung tulkitsi salamaa potilaansa maalaussarjassa (A Study in the Process of Individuation, 1950) äkillisen ja ylivoimaisen mielentilan muutoksen kuvaksi, iskuksi joka vapauttaa jotain jumissa ollutta.
Uudempi tutkimus
Ukkosta ei ole koskaan laskettu omana aiheenaan.

Usein kysyttyä

  • Ei. Unista ei voi ennustaa. Ukkonen voi kuvata jännitettä, jonka jo aistii valveilla, ja se on havainto, ei ennuste. Riita, jonka tuntee tulevan, on usein helpompi ottaa puheeksi ennen jyrinää.

  • Sade ukkosen jälkeen on usein helpotuksen kuva. Jännite purkautui, ja ilma puhdistui. Jos uni päättyi sateeseen, se kannattaa lukea loppuna eikä uhkana.

  • Lapsuuden pelot palaavat uniin usein silloin, kun valveilla on tilanne, jossa tuntee itsensä pieneksi suuren asian edessä. Uni lainaa vanhan pelon, koska se on valmis kuva.

  • Toistuva isku liittyy yleensä asiaan, joka on valveilla ratkaisematta ja johon ajatus palaa. Uni harvenee usein, kun tilanne selviää. Jos unet katkovat yöunta pitkään, asiasta voi puhua terveyskeskuksessa.

Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa

Sama tunne, toinen kuva.

Muiden unia samasta aiheesta, tutkimustietokannasta

  • Olin isoäitini talossa, jossa perheemme asui jonkin aikaa. Seisoimme keittiössä, ja ulkona raivosi valtava ukkosmyrsky. Valot sammuivat, ja minut valtasi paniikki. Haparoin seinää löytääkseni katkaisijan. Juuri kun löysin sen, äitini huusi, etten saa painaa sitä, mutta painoin. Valot syttyivät, ja painallukseni oli muuttanut äitini noidan näköiseksi. Olin kauhuissani.

  • Uni alkoi kotonani hirvittävän ukkosmyrskyn aikana. Vanhempani, vaimoni, paras ystäväni ja eräs tunnettu poliitikko juttelivat, kun myrsky paheni. Sitten tornadosireeni alkoi soida, ja juoksimme kellarin suojaan. Nappasin koirat mukaan. Ulkona kaikki paheni, ja yritin epätoivoisesti katsoa sääennustetta netistä. Poliitikko pysyi tyynenä, kunnes kerroin, että joella tappeli kaksi jättiläistä.

  • Katsoin unessa kolmea naista, jotka esittivät näytelmää, jossa he kaikki puhuivat elämästään yhtä aikaa, toistensa päälle. Sitten taivas pimeni äkkiä, ja tiesin, että kohta salamoi. Piilouduin naisten alle suojaan ja jäin sinne odottamaan. Sieltä oli turvallista katsoa.

Lähde: Sleep and Dream Database (Zenodo 11662064), CC BY 4.0. Käännetty englannista, lyhennetty ja muokattu.

Lähteet

Nielsen, T. A., Zadra, A. L., Simard, V., Saucier, S., Stenstrom, P., Smith, C. & Kuiken, D. (2003). The typical dreams of Canadian university students. Dreaming 13(4), 211.Robert, G. & Zadra, A. (2014). Thematic and content analysis of idiopathic nightmares and bad dreams. Sleep 37(2), 409.Domhoff, G. W. (2003). The Scientific Study of Dreams. Washington, DC: American Psychological Association.

Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.

Lue lisää