Kuollut puhuu unessa

Kuolleesta läheisestä uneksiminen on surussa yleistä, ja puhuva kuollut on näistä unista se, joka koskettaa voimakkaimmin. Uni ei tarkoita, että sureminen olisi epäonnistunut tai että asia ei olisi mennyt eteenpäin. Päinvastoin, mieli palaa siihen mikä on merkityksellistä, ja läheisen ääni on ollut merkityksellinen kauan. Tällaiset unet tulevat usein jaksoissa: ensimmäisten kuukausien aikana, vuosipäivinä, muuton tai juhlan alla, ja silloin kun elämässä on päätös, jonka olisi ennen kertonut hänelle.

Moni menettää läheisen keskellä lausetta. Jotain jäi kysymättä, anteeksi pyytämättä tai kiittämättä, ja arjessa sille ei ole enää paikkaa. Unessa paikka tulee. Siksi uni voi viitata juuri siihen aiheeseen, josta ei ole päässyt yli: vanhaan riitaan, hoitopäätökseen, viimeisiin viikkoihin tai siihen että ehti liian myöhään. Jos unessa kuollut sanoi jotain lyhyttä ja selvää, kannattaa katsoa lausetta sellaisena kuin se tuli. Se on usein tiivistys siitä, mitä itse on pohtinut pitkään.

Usein unessa kuollut sanoo, että kaikki on hyvin, ettei ollut kenenkään syy, tai kehottaa jatkamaan elämää. Nämä ovat sanoja, joita sureva kaipaa, ja mieli osaa antaa ne. Se ei tee unesta vähemmän arvokasta. Lupa jatkaa on oikea lupa myös silloin kun sen antaa itse, oman muistin kautta. Jos uni helpotti oloa, siitä voi pitää kiinni. Samaa voi sanoa toisin päin: jos unessa jäi sanomatta jokin, se kertoo että asia on vielä auki itsessä eikä kuolleessa.

Kaikki nämä unet eivät lohduta. Kuollut voi unessa olla etäinen, moittiva, kääntyä pois tai puhua kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tällainen uni voi viitata syyllisyyteen, joka ei ole saanut purkautua, tai suhteeseen, joka oli vaikea jo ennen kuolemaa. Se ei tarkoita, että kuollut olisi vihainen. Vaikean suhteen suru on monimutkaista surua, ja unet näyttävät sen sellaisena kuin se on. Jos tällaiset unet toistuvat ja jättävät jälkeensä ahdistuksen, siitä kannattaa puhua jonkun kanssa.

Ihminen tunnistaa läheisensä äänen hyvin pienistä piirteistä, puherytmistä, sanavalinnoista ja tavasta aloittaa lause. Nämä ovat vuosien aikana tallentuneet muistiin tarkasti, ja unessa ne ovat käytettävissä ilman että niitä tarvitsee tietoisesti hakea. Siksi unen ääni voi olla hämmästyttävän tarkka, ja siksi herätessä jää tunne että ihminen oli juuri paikalla. Unessa kriittinen arvio on lisäksi sivussa, joten mitään ei kyseenalaista unen sisällä. Yhdessä nämä selittävät, miksi uni tuntuu kohtaamiselta eikä muistolta, vaikka se on muisti.

Uni ei ole yhteys tuonpuoleiseen eikä viesti kuolleelta, eikä siitä voi lukea toiveita, ohjeita tai varoituksia hänen puolestaan. Tämä sanotaan tässä suoraan, koska unen tunne vetää voimakkaasti toiseen suuntaan ja siihen tarttuu helposti myös tulkintoja, jotka lupaavat enemmän kuin voivat antaa. Jos unen sisältö tuntuu tärkeältä, se on tärkeää siksi että se on omaa. Sen voi kirjoittaa ylös, kertoa jollekin tai ottaa mukaan haudalle. Mikään näistä ei vaadi uskomusta siitä, mistä uni tuli.

Suru vie aikaa, ja unet kuuluvat siihen. Jos suru ei kuitenkaan hellitä lainkaan pitkän ajan kuluessa, jos arki, työ tai nukkuminen ei palaa raiteilleen, tai jos unet herättävät yö toisensa jälkeen, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa. Seurakunnan keskusteluapu on avoin myös niille, jotka eivät kuulu kirkkoon, eikä siellä tarvitse puhua uskonasioista. Sururyhmät ovat monelle helpompi aloitus kuin yksittäinen vastaanotto. Jos mielessä on ajatuksia itsensä vahingoittamisesta, apua pitää hakea heti, ja hätätilanteessa numero on 112.